Matthew 21

Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin

1Kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta 2ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te heti löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa. Päästäkää ne ja tuokaa minulle. 3Jos joku teille jotakin sanoo, vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä', ja heti hän lähettää ne."

4Tämä kaikki tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: 5"Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle sävyisänä ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla.'"

6Niin opetuslapset menivät ja tekivät, kuten Jeesus oli heitä käskenyt, 7toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja hän istuutui niiden päälle. 8Suurin osa kansasta levitti vaatteitaan tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle. 9Kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"

10Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki lähti liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?" 11Niin kansa sanoi: "Tämä on Jeesus, Profeetta Galilean Nasaretista."

Jeesus puhdistaa pyhäkön

12Jeesus meni Jumalan pyhäkköön ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet. 13Hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on kutsuttava rukoushuoneeksi', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

14Hänen luokseen tuli pyhäkössä sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät. 15Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin pojalle", he närkästyivät

16ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?"

17Hän jätti heidät ja meni ulos kaupungista Betaniaan ja yöpyi siellä. 18Kun hän palasi varhain aamulla kaupunkiin, hänen tuli nälkä. 19Nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä. Hän sanoi sille: "Älköön sinusta ikinä enää hedelmää kasvako." Heti viikunapuu kuivui.

20Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu kuivui niin pian?"

21Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, ette voisi ainoastaan tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', se tapahtuisi. 22Kaiken, mitä te anotte rukouksessa uskoen, te saatte."

Jeesukselta tivataan, millä vallalla hän tekee ihmeitä

23Kun hän oli mennyt pyhäkköön, hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Millä vallalla näitä teet? Kuka sinulle on antanut tämän vallan?"

24Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen. Jos minulle siihen vastaatte, minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.

25Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaasta vai ihmisistä?" He neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo meille: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' 26Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', meidän täytyy pelätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana."

27He vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: "Emme tiedä." Hänkin sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla näitä teen.

Vertaus kahdesta veljeksestä

28Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä viinitarhaani.' 29Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo', mutta myöhemmin hän katui ja meni. 30Hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään.

31Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen." Jeesus sanoi heille: "Totisesti sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. 32Sillä Johannes tuli teidän luoksenne vanhurskauden tietä, ettekä uskoneet häntä. Mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä. Vaikka sen näitte, ette katuneet myöhemminkään, niin että olisitte uskoneet häntä.

Vertaus pahoista viinitarhureista

33Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan, teki aidan sen ympärille, kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin. Sitten hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti ulkomaille. 34Kun hedelmien aika lähestyi, hän lähetti palvelijoitaan viinitarhurien luo perimään hänelle tulevat hedelmät. 35Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa: minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät. 36Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin. 37Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat.' 38Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, he sanoivat keskenään: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin saamme hänen perintönsä.' 39He ottivat hänet kiinni, heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat. 40Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?"

41He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallaan."

42Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet Kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen silmissämme'?

43Sen tähden sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan pakanoille, jotka tekevät sen hedelmiä. 44Se, joka tähän kiveen kaatuu, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

45Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, he ymmärsivät, että hän puhui heistä. 46He olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta he pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.